Heretty on portti kansallispuistoon
Heretyn kämppäkahvila on Isojärven kansallispuiston portti ja ehdottomasti oikea valinta ennen kaikkea aloittelevalle Isojärvi-seikkailijalle. Kämppäkahvilaa pyörittävät Erätaival-yrittäjät Minna ja Vesa Jakosuo, jotka tuntevat kansallispuiston kuin omat taskunsa ja osaavat antaa ajankohtaiset vinkit puistoon suuntaaville retkeilijöille.
Heretystä on mahdollista myös vuokrata retkeilyvälineitä. Kanoottien, kajakkien ja soutuveneiden lisäksi vuokralla on muun muassa packraft ja retkeilyvarusteita, kuten telttoja ja keittimiä. Minna ja Vesa opastavat tarvittaessa varusteiden käytössä. Näin ollen Heretty on mitä hienoin mahdollisuus aloittelevalle retkeilijälle tulla opettelemaan varusteiden käyttöä sekä luonnossa liikkumista turvallisesti ja matalalla kynnyksellä.
Tyhjin vatsoin ei puistoon myöskään tarvitse suunnata, sillä varusteiden lisäksi Heretyltä saa monenlaisia herkkuja. Kirjastonurkkauksessa on mahdollista myös levähtää hetkeksi erä- ja luontokirjallisuuden pariin. Ja jos mielesi ei tee yöpyä maastossa, voi Heretyllä yöpyä vanhoissa tukkijätkätunnelmaa huokuvissa pedeissä.
Lue lisää Heretyn toiminnasta Retkipaikasta sekä Heretyn Kämppäkahvilan FB-sivuilta. Löydä myös Isojärven retkitarinat ja -vinkit Retkipaikan Isojärvi-sivulta ja tutustu puiston taustoihin Luontoon.fi-palvelussa.
Isojärven kävelyreitit
Kukin Isojärven reitti itsessään tarjoaa mukavan päiväretken, ja halutessaan reittejä voi yhdistellä myös pidemmäksi vaellukseksi tässä majavien ja kaakkureiden hallitsemassa erämaassa. Reittimerkinnät on vastikään uusittu, joten niiden seuraaminen ilman pelkoa eksymisestä on vaivatonta.
Yksi puiston kuuluisimmista nähtävyyksistä on kolmen kivenlohkareen päällä seisova valtava siirtolohkare, Jättiläisenkivi. Kivi on Heretystä alkavan, 3,5 kilometriä pitkän luontopolun varrella. Heretystä voi tehdä myös 7 kilometriä pitkän Latokuusikon–Kuorejärven-kierroksen sekä 10 kilometriä pitkän Latokuusikon–Vahterjärven-kierroksen. Heretystä Kannuslahteen johtava 500 metrin matka on esteetön ja helppo kulkea vaikkapa lastenrattaiden kanssa.
Heretyn lisäksi puiston toinen päälähtöpiste on Huhtalan tien päässä sijaisteva Kalalahden pysäköintialue. Sieltä voi kulkea vaikkapa 4,5 kilometriä pitkän Kalalahden kierroksen tai 11 kilometriä pitkän Vahterjärven kierroksen.
Kävelyreittien varrella on vaikea olla huomaamatta majavan läsnäoloa maisemassa – vaikka talttahammas itse ei näyttäytyisikään, ovat eläimen aikaansaannokset maastossa silmiinpistäviä.
Isojärven rajoitusalueet
Isojärven kansallispuistossa on kaksi rajoitusosaa: Lortikanvuori ja Latokuusikko. Molemmilla alueilla kulkee virallinen reitti, ja ne kannattaa ehdottomasti käydä kokemassa. Rajoitusosa kuitenkin merkitsee, että näillä alueilla reiteiltä ei saa lumettomaan aikaan poiketa muualle maastoon. Rajoitusosat on merkitty Metsähallituksen tuottamaan kansallispuistokarttaan oranssilla.
Yöpyminen Isojärven kansallispuistossa
Jos aikoo kulkea Isojärven kaikki patikointireitit, on hyvä varata reissulleen useampi päivä. Puiston alueella on neljä telttailupaikkaa. Mukavuudenhaluisempi voi varata käyttöönsä vuokratuvan, tai vaikkapa petipaikan Heretystä.
Isojärven kansallispuistossa leiriytyminen on sallittu neljässä paikassa: Kuorejärven, Vahterjärven, Kalalahden ja Renusaaren laavujen yhteydessä olevilla telttailualueilla. Näistä paikoista löytyvät myös puucee, polttopuut, kirves sekä tulipaikka.
Lortikasta, Luutsaaresta ja Heretystä löytyvät kansallispuiston vuokratuvat.
Tulentekopaikkoja puistossa on useita. Kannuslahdessa retkeilijää odottavat keittokatos ja erillinen tulipaikka, Kalalahdessa puolestaan laavu ja tulipaikka. Kuorejärveltä, Vahterjärveltä, Renusaaresta sekä Lortikkalammen eteläpuolelta löytyy lisäksi yksi tulipaikka kustakin. Jos metsäpalovaroitus on voimassa, saa tulen tehdä vain ja ainoastaan Kannuslahden hormilliseen keittokatokseen.
Melojan Isojärvi
Isojärvi on nimensä mukaisesti iso, ja muodoltaan se muistuttaa hieman vuonoa. Järvellä puhaltaa aika-ajoin melkoinen puhuri. Niinpä tämä erämaajärvi on omiaan haastamaan melojan, jolla on jo kokemusta hankalammistakin sääolosuhteista.
Isojärvelle halajavan melojan kannattaa suunnata Nokipohjaan, josta löytyy parkkipaikka sekä veneluiska. Yöksi voi telttansa pystyttää vaikkapa Renusaareen.
Aloittelijan kannattaa suunnata itse Isojärven sijaan kansallispuiston pienemmälle järvelle, Kurkijärvelle. Se on suojaisampi ja siten melontaolosuhteiltaan lempeämpi. Kurkijärvi on lähellä Heretyn kämppäkahvilaa, josta voi vuokrata myös kanootteja tai vaikka packraftin.
Vinkit maastopyöräilijälle
Maastopyöräily on hauska ja koukuttava tapa tutustua kansallispuiston reitteihin ja samalla haastaa itsensä oppimaan yhä taitavammaksi pyöräilijäksi. Kesällä 2019 avattiin alueelle uusi maastopyöräreitti, joka johtaa Heretystä Lortikkaan, palaillen pieniä hiekkateitä pitkin takaisin lähtöpisteeseensä. Reitin kokonaispituus on 16 kilometriä.
Kesän 2019 aikana valmistui alueelle myös toinen maastopyöräreitti: janareitti Heretyn ja Kuhmoisten välille. Lyhimmillään reitin pituus on 35 kilometriä, mutta lisälenkkien kera siitä voi kasvattaa jopa 70 kilometriä pitkän pyöräreissun.
Maastopyöräily on sallittua puiston alueella kulkevilla teillä, mutta ei sen reiteillä yllä mainittuja reittejä lukuun ottamatta.
Tukkilaistunnelmaa kansallispuistossa
Isojärven kansallispuiston ympäristössä alettiin 1800-luvun lopulla kaataa metsää rankalla kädellä. Puutavaraa uitettiin ja kuljetettiin hevosvoimin muun muassa Päijänteelle. Toisen maailmansodan jälkeen Isojärven alueen metsiä kaadettiin sotakorvausten maksamiseksi.
Nykypäivänä kansallispuistoon kuuluu kuitenkin myös alueita, joista metsää ei kaadettu – esimerkiksi Lortikan- ja Vahterinvuorilta löytyy uskomattoman tunnelmallisia vanhoja metsiä.
Myös kansallispuiston kulttuurinähtävyydet, Heretyn ja Lortikan kämpät, ovat savotta-aikojen perua. Työmiehet ovat yöpyneet niissä, kunnes 60-luvulla koneet alkoivat enenevissä määrin korvata miehet työmailla. Kuriositeettina Heretyn pihapiiristä löytyy vanha käpykuivaamo, jolla kävyistä saatiin aikoinaan siemenet talteen, jotta uusia taimia voitiin kasvattaa täyttämään hakkuuaukeat jälleen puulla.
Huhtalan torppa puolestaan on osa Isojärven asutushistoriaa. Lisää alueen historiasta voi lukea Luontoon.fi-palvelusta.
